Kukoista ja kasva kriisien myötä - mitä se tarkoittaa johtamisen näkökulmasta?

Kriisitilanteessa oleva organisaatio kohtaa kolme eri vaihetta, joissa kaikissa tarvitaan kyseiseen tilanteeseen sopivaa johtajuutta.

1. Ensimmäisessä vaiheessa on tärkeää keskittää voimat toimintakyvyn ylläpitämiseen.

2. Akuuttia kriisivaihetta seuraa toipumisvaihe, jossa organisaatio siirtyy takaisin kohti muutosta edeltänyttä tilannetta.

3. Kolmas vaihe on sopeutuminen muuttuneeseen tilanteeseen.

Ensimmäisen vaiheen kriisijohtamisesta voit lukea tämän blogisarjan ensimmäisestä kirjoituksesta.

Entä sitten, kun tilanne alkaa rauhoittua ja on aika toipumiselle, uuteen tilanteeseen sopeutumiselle sekä kasvulle – millainen johtamistyyli takaa silloin parhaan lopputulokset?

Säilytä toimintavalmius: Maltillinen toimintojen alasajo nopeuttaa niiden uudelleenkäynnistystä kriisitilanteen jälkeen. Jos toiminnot ajetaan alas raa’alla kädellä, on niiden käynnistäminen hidasta, ellei mahdotonta.

Sopeudu jatkuvasti: Kriisitilanteessa asiat saattavat kehittyä ja muuttua nopeastikin. On tärkeää pysähtyä säännöllisesti arvioimaan, millaisia muutoksia tilanteessa on tapahtunut oman liiketoiminnan näkökulmasta. Kriisin jälkeen ei välttämättä ole paluuta entiseen. Keskity ennemmin siihen, mitä mahdollisuuksia tilanne tarjoaa, kuin siihen, mitä olet kriisin myötä menettänyt.

Pidä henkilöstö mukana: Toimi positiivisena roolimallina, kommunikoi ja kuuntele työntekijöiden mielipiteitä. Jaa tietoa oikea-aikaisesti ja aktiivisesti. Huomioi henkilöstön muuttuvat tarpeet ja ole joustava – kriisiin reagoiminen on yksilöllistä, ja jotkut tarvitsevat tukea enemmän kuin toiset.

Ole avoimessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa myös kriisin keskellä: Se auttaa rakentamaan luottamusta. Ole herkkä asiakkaiden muuttuville tarpeille, sillä niistä voi löytyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Reflektoi tapahtunutta tiimin kanssa: Kun tilanne alkaa tasoittua, on aika katsoa taaksepäin. Kokoa yhteisiä kokemuksia siitä, mitä olette porukalla oppineet, ja miten voitte hyödyntää oppimaanne tulevissa tilanteissa. Miltä uusi ”normaali” näyttää, ja miten sopeudutte siihen? Muista myös, että muutos on jatkuvaa, ja normaali on aina väistämättä tilapäinen olotila. Nyt on myös aika antaa henkilöstölle ja muille kriisissä rinnalla kulkeneille tahoille tunnustusta akuutista vaiheesta selviämisestä.

Jos ketterät menetelmät ovat sinulle tuttuja, niin varmasti huomasitkin yhtymäkohtia niiden ja edellä mainittujen johtamisen ohjenuorien välillä. Jatkuva tilanteeseen mukautuminen, asiakaslähtöisyys ja reflektio ovat tärkeitä piirteitä sekä ketteryydessä että resilientissä johtamisessa.

Loppuun vielä sananen varautumisesta: Harjoittelu edesauttaa kriisitilanteessa toimimista. Erilaiset stressitestiharjoitteet ja -simulaatiot auttavat hallitsemaan kriisitilanteita, sillä ne kasvattavat henkilöstön kriisivalmiutta ja luovat pohjaa poikkeusoloissa toimimiselle. Ilman aktiivista harjoittelua saatamme automaattiohjautua tekemään intuitiivisesti asioita, jotka eivät vie tilannetta parhaalla tavalla eteenpäin, eivätkä auta löytämään tapoja kukoistaa ja kasva kriisin myötä.

Blogissa on hyödynnetty lähteenä seuraavaa sivustoa: https://www.resorgs.org.nz

Sarjan edellisessä osassa käsittelin johtamista kriisitilanteen alussa.