Näyttää siltä, että käytät Internet Explorer -selainta. Selain ei valitettavasti ole tuettu. Suosittelemme käyttämään modernia selainta kuten Chrome, Firefox, Safari tai Edge.

Lean-Agile Coach Kirsi Mikkonen: Digitaalisissa insinööreissä ja kilpaurheilijoissa on paljon samaa

Julkaistu aiheella Ihmiset

Kirjoittaja

Kulttuuritoimitus

Nitorin kansainvälisesti palkittu Kulttuuritoimitus on syntynyt tarpeesta kirjoittaa auki sekä Nitorin mytologiaa, toimistolla liikkuvia huhupuheita että unelmia.

Artikkeli

29. marraskuuta 2017 · 4 min lukuaika

Menestynyt purjehtija ja telemark-pujottelija Kirsi Mikkonen työskentelee Nitorilla Lean-Agile valmentajana. Hän on työurallaan edennyt pitkän taipaleen Otaniemen sähkölaitokselta Ericssonin puhelinlankoja pitkin Ruotsiin ja Kiinaan. Kirsi on julistanut itseohjautuvuuden ilosanomaa ja ketteröittänyt tiimejä sekä Suomessa että kaukomailla. Nyt on Kulttuuritoimituksen vuoro tutustua Kirsiin ja ketterään tiimityöskentelyyn.

Kirsi Mikkosen työuraan kuuluu pitkä ja menestyksekäs etappi matkapuhelinverkkoja valmistavalla Ericssonilla, missä hän työskenteli muun muassa tutkimushankejohtajana ja ketterän muutoksen Coachina. Kun Kirsi päätti etsiä uusia haasteita ketterän muutoksen saralla oli selvää, että uuden työpaikan piti olla lähes täydellinen. Muuan ketterä Digitaalinen Insinööritoimisto onnistuikin vakuuttamaan Kirsin ja hän aloitti Nitorilla Lean-Agile Coachina vuonna 2016.

Valmentamisen ja koulutuksen pariin Kirsiä veti ennen kaikkea jo opiskeluaikoina kytemään lähtenyt intohimo ketteriin muutosprosesseihin. Ketteryys onkin Kirsillä verissä, sillä sitä tarvitaan myös hänen vapaa-ajan harrastuksissaan purjehduksessa ja telemark-laskettelussa. Nitorin Kulttuuritoimitus sai nyt purjehdus- ja hiihtokausien välissä harvinaisen tilaisuuden haastatella Kirsiä. Lähdimme tietenkin selvittämään ketterän tiimityöskentelyn saloja.

Kirsi, miten päädyit Nitorille?
Olin ollut toistakymmentä vuotta Ericssonilla mielenkiintoisissa tehtävissä ja minulla oli siellä niin hyvät oltavat, että uuden työpaikan piti olla lähellä täydellistä. Kolmisen vuotta sitten kuitenkin päätin, että halusin päästä näkemään myös muiden yritysten toimintaa. Uuden työn piti myös liittyä ketterään muutokseen ja nähdessäni Nitorin hakevan Lean-Agile Coachia, päätin hakea. Tiesin Nitorilaisista Maarit Laantin entuudestaan, sillä opiskelimme TKK:lla Sähköosaston perusaineita samaan aikaan.

Nitorilla ollessani olen rakentanut ketterän valmennuksen koulutuksen, jossa opitaan ammattivalmentajan menetelmiä ketterän valmentajan tueksi. Tämän perusosaamisen lisäksi tuon koulutuksessa esille useita eri fasilitoinnin keinoja sekä sen, miten ketterää ajatustapaa yrityksessä voidaan rakentaa ja lujittaa. Lisätietoja koulutuksesta löydät tästä.

Miten innostuit ketteristä menetelmistä?
Vuosina 1992 – 1993 professorinani TKK:lla oli Japanissa lean-käytäntöjä opiskellut Paul Lillrank. Siitä on jo aikaa, mutta on hauskaa, miten pääsin tekemään oikeasti sitä, mitä silloin halusin opiskella. Myös yksi parhaimpia kokemuksiani työurallani oli käynnistää ketteriä tiimejä Ericssonilla Kiinassa.

Miten ketterän tiimin käynnistäminen Kiinassa eroaa Suomesta ja Ruotsista?
Kiinassa työkulttuuri on hierarkisempi kuin Pohjoismaissa. Itseohjautuvat tiimit ovat siellä harvinaisia, mutta ruotsalaisen johdon tuella ketteröittäminen onnistui. Meillä oli siellä 3500 henkilön oikeaoppinen Lean tehdas, joka teki kolmessa vuorossa langattomia tukiasemia. Työntekijöillä oli rinnassa kanbankortit, missä kerrottiin heidän tehtävänsä siinä solussa. Joka vuoron alkuun pidettiin 15 minuutin daily, jolloin tehtaan päällikkö ja solujen edustajat oli paikalla. Esillä oli myös seinä, mihin oli visualisoitu asiakkaan tilaukset punaisella ja vihreällä, solun tuotantotilanne sekä materiaalitilaukset. Kaikki nämä käytiin läpi vartissa – ihan huikeeta!

Sitten urheiluun: taustatutkimuksemme kertoo, että kisailit aikoinaan pienillä, 470-luokan purjeveneillä. Etkö pelännyt putoavasi?
Itse asiassa mielestäni yksi ensimmäisiä kertoja, kun Hufvudstadsbladetissa oli etusivun juttu purjehduksesta, oli kyseessä minun putoamiseni veneestä! Eräs toinen purjehdustiimi oli kutsunut toimittajan veneeseensä mukaan. Olin menossa hengaamaan (toim. huom. “hengata” on ns. “alan” kieltä ja tarkoittaa köydessä roikkumista), kun isopurjeen skuuttiköydessä olikin pari metriä löysää. Toimittaja tietenkin kuvasi molskahdukseni.

Kirsin-lehtileikkeet.jpg

Purjehduksessa lähdöt ovat tärkeitä. Miten olet hyödyntänyt lähtöstrategioita asiakastyössäsi ketteränä valmentajana finanssitoimialalla?
Lähdöissä – kuten muussakin tiimityössä – on oleellista, että vastuu on jaettu. Kun tiimityöskentely toimii, sanoja ei tarvita: pinnamies voi tuijottaa purjeen lankoja, eikä hänen tarvitse havannoida säätä tai pelikentän shakkipeliä. Itseohjautuvassa tiimissä kapteeni ei ole mikään itsevaltias, vaan hän tekee päätöksen kaikesta saamastaan informaatiosta. Jos tiimi ei kommunikoi, kapteeni ei voi tietää mitä tehdä.

Mikä on toimivan tiimin tunnusmerkki?
Itseohjautuvuus ja empatia on tärkeää. Purjehduksessa, jos tiimin jäsen tarvitsee apua, niin koko miehistö lähtee käskemättä paikkaamaan tilannetta. Jos odotetaan kapteenin käskyä, niin ollaan jo pahasti myöhässä. Vastaavasti ohjelmistokehityksessä saatetaan syyttää testaajaa virheiden löytymisestä, vaikka ongelma voikin löytyä esimerkiksi arkkitehtuurista. Purjehduksessa harjoittelemme vaihtamalla paikkoja, jotta jokainen ymmärtää toistensa tehtävät.

Nopeat oppimissyklit ovat tärkeitä tuotekehitystiimin kehittymisessä. Samoin on jokaisessa purjehduskilpailussa, missä tuulet, virtaukset ja vastustajat ovat erilaiset. Voittaja on aina se, joka oppii nämä uudet asiat nopeiten.

Tykkäät haastaa itseäsi kilvoittelemalla, kuulemamme mukaan myös telemark-pujottelussa. Mikä on tämä jännittävä laji?
Telemark-pujottelu on vähän kuin suurpujottelu, mutta radalla on kaksi hyppyriä ja ylämäkimurtomaaosuus. Löysin Telemarkin ollessani Amerikassa lukion jälkeen opiskelemassa kieliä. Aloitin laskettelun jo kolmevuotiaana Pallastunturissa ja myöhemmin Skipolista tuli minulle tärkeä yhteisö TKK:lla.

Kuulun Telemaister-klubiin, jossa on 56 jäsentä samoin kuin Jägermeisterissa on yrttejä. Vietämme kauden aikana paljon aikaa yhdessä, niin alpeilla kuin Levillä ja Pyhälläkin. Yksi hienoin telemark-muistoni on vappuna Leviltä, kun tunturiin oli levitetty porontaljat ja hiihdimme sinne villapaidat ja nahkahousut yllä nauttimaan Wappulounasta.

Mikä on mielipiteesi norjalaisvillapaidoista?
Itse suosin Devold-villapaitoja. Telemark-kulttuurissa on kaksi kerhoa: vauhdikas lureksipuoli, joka pukeutuu ns. sukka- tai vauhtipukuihin sekä perinteisempi nahka-villakerho (toim. huom. Kulttuuritoimitus sovittelee jo heritage-villapaitojaan).

Näetkö mitään yhteistä kilpaurheilijassa ja Digitaalisilla Insinööreillä?
Paljonkin! Nitorin Digitaaliset Insinöörit edustavat alansa ainutlaatuista kärkeä ja samoin kilpapiireissä on aina edustettuna lajinsa huippu. Juuri se terve ylpeys omasta osaamisesta yhdistää huippu-urheilijoita ja Digitaalisia Insinöörejä. Ei maailmanhuiput paukuta henkseleitään, vaan he tietävät tehneensä pirusti duunia menestyksensä eteen ja osaavat olla siitä aidosti ylpeitä.

Kirsi, nyt olemme puhuneet tarpeeksi sinusta. Jos Nitorin kulttuuritoimitus olisi purjevene, mikä se mielestäsi olisi?
Sanoisin, että 470 – teitä on kaksi ja lähtönne on hyvin onnistunut. Mielestäni olette hienosti kuljettaneet tätä haastattelua! (toim. huom. Kulttuuritoimitus paukuttaa henkseleitään.)

Kirsin seuraava valmennus ketterään coachingiin on 28.-29.3.2022. Lisätietoja koulutuksesta löydät tästä.

Lue myös Kirsin artikkelista, miten Ilmarinen onnistui ketteröitymisessä ennätysnopeasti.

Kirjoittaja

Kulttuuritoimitus

Nitorin kansainvälisesti palkittu Kulttuuritoimitus on syntynyt tarpeesta kirjoittaa auki sekä Nitorin mytologiaa, toimistolla liikkuvia huhupuheita että unelmia.