Artikkeli
17. kesäkuuta 2020 · 1 min lukuaikaKriisiaikana ketteryys ja resilienssi palkitaan, sillä kriisien ja muiden yrityksen liiketoimintaa haittaavien tilanteiden ennakointi auttaa toimintakyvyn palauttamisessa. Mutta mitä resilienssi oikein tarkoittaa? Mitä on skenaarioajattelu? Näihin saat vastauksen blogissamme.
Osuuspankin Markus Vartiovaara totesi ScanAgile 2020 online -sarjassa pitämässään esityksessä, että ketterä työskentelytapa on auttanut heitä sopeutumaan nyt meneillään olevaan kriisiin paremmin. Tämä on helppo uskoa – kun kokonaisvaltainen joustavuus on prosesseihin sisäänrakennettuna, yllättäviin tilanteisiin voidaan sopeutua muita nopeammin. Vikkelät ja oikea-aikaiset toimenpiteet auttavat vähentämään kaikenpuolista hukkaa.
Kriisiaikana olemme tottuneet lukemaan erilaisia skenaarioita epidemian leviämisestä, ja paraikaa moni yritys pohtiikin vastaavia tilanteita liiketoiminnan näkökulmasta: miten ja missä vaiheessa päästään avaamaan liiketoimintaa uudestaan. Skenaarioajattelu toimii hyvin yhteen opettamamme ketterän portfolionhallinnan kanssa. Eri polut voidaan mallintaa ja laskea niiden vaihtoehtoiset kustannukset ja kynnykset, jotka johtavat siirtymiseen yhdestä polusta toiselle.
Viimeistään COVID-19-kriisi on herättänyt yritykset huomaamaan miten niiden toimintaympäristössä voi tapahtua odottamattomia muutoksia. Resilienssi ja ketteryys ovat sisarkäsitteitä. Ketterillä toimintamalleilla halutaan luoda kyvykkyys joustavasti sopeutua muutoksiin, ja resilienteillä toimintamalleilla opitaan ennakoimaan todennäköisimpiä muutospolkuja.
Resilientti organisaatio pystyy myös tarvittaessa muuttaman toimintamallinsa kokonaan toisenlaiseksi. Yksi esimerkki äärimmäisen resilientistä organisaatiosta on Punainen Risti, jolla on nopeat valmiudet lähteä kriisialueille auttamaan kansainvälisissä kriiseissä.
Kiinnostaako kriisivalmiuksien kehittäminen? Ohessa on työkalu, jolla voitte fasilitoida keskustelua ketterästä portfolionhallinnasta, kriiseihin valmistautumisesta sekä uusista mahdollisuuksista. Annamme sen ilmaiseksi käyttöönne CC BY-lisenssillä (Nitor mainittava), kaupallinen käyttö on sallittua, mutta jakelu eteenpäin vain modifioimatta.
Kirjoittaja
Maarit Laanti, SAFe Fellow, Maarit on yksi SAFe-menetelmän kontribuuttoreista sekä myös sertifioitu SAFe -menetelmän kouluttajien kouluttaja, ensimmäinen laatuaan Suomessa. Maaritin väitöskirja vuodelta 2012 käsittelee myös laajamittaista ketteryyttä.
