Skaalatun ketteryyden malli SAFe on tuonut läpinäkyvyyttä, mutta onko johto mukana muutoksessa?

27.5.2019 klo 14.25

Nitor ja Helsingin yliopisto toteuttivat viime vuoden lopussa kyselyn ketteryyden tilasta Suomessa. Olemme nyt analysoineet tuloksia tarkemmin etenkin SAFe-mallia (Scaled Agile Framework) koskevien vastausten osalta.

Maaritin_blogi_.jpg

Tutkimuksessa todettiin, että SAFen käyttöönotolla on koettu saatavan useita hyötyjä. Organisaatiojohdon on kuitenkin oltava strategisesti mukana, jotta nämä hyödyt voitaisiin saavuttaa ja vältyttäisiin ongelmilta käyttöönotossa. Parhaimmillaan myös tapa johtaa muuttuu ketteryyden seurauksena.

Tutkimustuloksia

Kuvassa 1 on yhdistettynä vastaukset kolmeen kysymykseeen “Kuinka paljon hyötyä SAFe-, LESS- tai Spotify-mallista on ollut yrityksellesi?” jaoteltuna siten, että ylimpänä on SAFen (96 vastausta), keskellä LeSSin (8 vastausta), ja alimpana Spotify-mallin (13 vastausta) vastaukset.

Maaritin_blogi_kuva1.png

Kuva 1. SAFen (ylin), LESSin (keskellä) ja Spotify-mallin (alinna) koettu hyödyllisyys yrityksille. Pallo kertoo vastausten keskiarvon ja vaaleampi kenttä sen ympärillä kertoo jakauman.

Spotify-mallilla raportoitiin olleen vaatimattomia hyötyjä. Osin tämän arveltiin johtuvan siitä, että mallin käyttö oli vasta alussa – mutta tämä ei kuitenkaan koskenut kaikkia vastaajia.

Spotify-mallin käyttöönoton ongelmiin saatiin seuraavat yksittäiset vastaukset:

  • Johto
  • ”Häröily”, koska malli ei kerro miten tehdä
  • Yhtenäisen tekemisen puuttuminen
  • ”Hypetys”
  • Ylhäältä alas viety muutos
  • Epäsynkronoitu muutos
  • Muutos on vasta alkamassa.

LeSS-käyttäjiä oli vastaajista vähiten, vain 12 kappaletta. Tästä syystä tuloksia ei ole tässä analysoitu laajemmin.

SAFe-käyttäjiä pyydettiin nimeämään, mitkä ovat olleet mallin käyttöönoton kolme suurinta etua. Tähän avoimeen kysymykseen vastasi 47 SAFe-käyttäjää 111:stä. Kaikki SAFe-käyttäjät eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin, siksi eri kysymyksiin saamamme vastausmäärät vaihtelivat. Analysoimme avoimet vastaukset ja ryhmittelimme samankaltaiset vastaukset yhteen.

Kuvassa 2 on esitetty kaikki ne edut, jotka saivat vähintään kolme mainintaa. Puolet vastaajista nimesi hyödyksi läpinäkyvyyden. Seuraavaksi yleisimmät hyödyt olivat yhteistyö ja tekemisen rytmi. Neljäntenä ja viidentenä tuli SAFe-koulutusmateriaalissa mainittuja hyötyjä: tekemisen nopeutuminen ja jatkuva parantaminen.

Maaritin_blogi_kuva2.png

Kuva 2. SAFen käyttöönoton koetut suurimmat edut.Luku kertoo, kuinka monta kertaa vastaajat nimesivät kyseisen hyödyn.

Kysyimme myös avoimen kysymyksen SAFen käyttöönoton suurimmista ongelmista, mihin saimme vastauksia 51 vastaajalta. Kuva 2 esittää kaikki vastaajien nimeämät ongelmat – myös ne, joihin saatiin vain yksittäinen vastaus. Ylivoimaiseksi ykköseksi nimettiin vanhat toimintatavat, vanha ”mindset” ja vanha kulttuuri. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat se, ettei mallia ole otettu oikealla tavalla käyttöön tai sovitettu riittävästi vastaajan omaan organisaatioon tai että mallia ei käytetä vielä riittävän sujuvasti.

Maaritin_blogi_kuva3.png

Kuva 3. SAFen käyttöönoton suurimmat ongelmat. Luku kertoo, kuinka monta kertaa vastaajat nimesivät kyseisen ongelman.

Suurin osa kyselyn vastaajista käytti ketteriä menetelmiä joko koko yrityksen tai liiketoimintayksikkönsä laajuudelta (kuva 4). Vaikka SAFe pyrkii olemaan nimenomaan koko yrityksen toimintamalli, ei vastaajien joukossa ollut juurikaan eroja SAFe-käyttäjien ja muiden vastaajien kesken. Toisaalta yksikään LeSS-vastaaja ei vastannut käyttävänsä menetelmää koko yrityksen laajuudelta.

Maaritin_blogi_kuva4.png

Kuva 4. ”Kuinka laajasti yrityksenne käyttää ketteriä menetelmiä?”

Kysymykseen siitä, mitä erityisiä (agile-)mittareita yritys seuraa, vastasi 42 henkilöä. Heistä 70 % oli SAFe-käyttäjiä (29 kpl). SAFe-käyttäjien ylivoimaisesti eniten käyttämä mittari oli Featureiden läpimenoaika tai läpimenoaika yleisesti (25 vastaajaa). Useita mittareita kertoi seuraavansa 12 SAFe-käyttäjää. Kolme vastaajaa mittasi asiakkaalle tuotettua arvoa.

Perinteisempiä mittareita, kuten toimintopisteitä, mittasi kaksi asiakasta, ja kustannuksia vain yksi. Pelkästään tiimitason mittareita eli taskin läpimenoaikaa raportoi seuraavansa kaksi. Muita mainittuja mittareita olivat esimerkiksi nettosuositteluindeksi NPS, henkilöstötyytyväisyys, sekä virheisiin ja testiautomaatioon liittyvät mittarit. SAFen suosittelema Program Predictability Measure mainittiin vain kerran.

SAFen käyttöönotossa eniten apua on ollut koulutuksista, osaavista konsulteista, johdon antamasta tuesta sekä sisäisen kehittämisen tiimistä (kuva 5). Tähän kysymykseen saimme vastauksia 52 henkilöltä. Kuvassa on esitetty kaikki ne käytännöt, jotka mainittiin useammin kuin kerran.

Maaritin_blogi_kuva5.png

Kuva 5. ”Millaisista asioista on ollut SAFe-käyttöönotossa (muutoksessa) eniten apua?”

Johtopäätöksiä

Kyselymme tulosten perusteella osa vastaajien yrityksistä on ottanut SAFen aidosti käyttöön sekä saanut sillä niin nopeutta kuin läpinäkyvyyttäkin (ks. kuva 2). Osalla sen sijaan on kipupiste siinä, toimitaanko vanhassa vai uudessa mallissa (kuva 3). Kun yrityksen johto tuodaan strategisesti mukaan SAFe-käyttöönottoon, muutoksesta tulee tavoitteellisempi ja kokonaisvaltaisempi, mikä näkyy esimerkiksi läpimenoaikojen mittaamisella ja muutoksen toteuttamisessa läpi koko yrityksen. Näin tavoiteltavia etuja (kuva 2) voidaan tietoisesti priorisoida ja toisaalta tunnettuja ongelmia (kuva 3) välttää ennakoivasti.

Tutkimustulokset on julkaistu 25.5.2019 XP2019-konferensissa Montrealissa (Large-Scale Agile workshop).

KIRJOITTAJASTA

Maarit_Laanti_profile_blue_cropped.jpeg

Maarit Laanti on Nitorin pääkouluttaja ja tehnyt väitöskirjansa laajamittaisesta ketteryydestä. Maarit on yksi SAFe-menetelmän kontribuuttoreista sekä myös sertifioitu SAFe -menetelmän kouluttajien kouluttaja, ensimmäinen laatuaan Suomessa.