Tarve tulla kuulluksi on yksi perustarpeista – työelämässäkin

1.7.2020 klo 13.35

Jokainen haluaa tulla työssään kuulluksi. Siksi empatia ja tunneäly ovat avainasemassa sujuvan yhteistyön varmistamiseksi. Lue blogistamme miten tunneäly auttaa ketterää työskentelyä!

dylan-gillis-KdeqA3aTnBY-unsplash.jpg

Mitä vaaditaan ketterän yrityksen johtajalta? No, ensinnäkin ketterän yrityksen johto on vastuussa oikean toimintaympäristön luomisesta tiimeille. Googlen kuuluisassa tiimityötä koskevassa tutkimuksessa kun on todettu, että toimivat tiimit ovat yksi yrityksen menestystekijöistä ylitse muiden. Lisäksi tiimeille täytyy luoda oikeanlainen toimintaympäristö, joka tukee ketterää tekemistä. Tämä tarkoittaa sellaisten ympäristöjen käyttöä, jossa nopeasyklinen (tai ainakin riittävän nopea) kehittäminen on mahdollista. On myös löydettävä oikeanlaiset tiimiosaajat, eli ne henkilöt, jotka haluavat toimia tiimeissä, mutta jotka siitä huolimatta – tai ehkä sen ansiosta – ovat osaavimpia alallaan.

Toimivat tiimit ovat monimuotoisia. Meredith Belbin on aikanaan tutkinut paljon tiimityöskentelyä ja todennut, että parhaimmissa tiimeissä on kaikki erilaiset tiimiroolit edustettuina. Oikean toimintaympäristön luomiseen kuuluu, että tiimit saavat kehittää osaamistaan rauhassa ilman, että tiimin jäseniä revittäisiin äkillisesti uusiin projekteihin. Sen sijaan työtehtävät ohjataan tiimille yhden toteutusjonon (backlog) kautta. Toimivassa ketterässä organisaatiossa on siis myös toimiva tuoteomistaja (Product Owner)-verkosto, joka pystyy toteuttamaan avoimesti kommunikoitua visiota ja yhteisesti keskusteltuja tavoitteita.

Yhdysvaltalainen kenraali Stanley McChrystal on kuvannut ketterää organisaatiota ja kertoo kirjassaan siitä, miten Yhdysvaltain armeija systemaattisesti rikkoi maa- ja merivoimien siiloja ristiinkouluttamalla ja luomalla monialaisia (cross-functional) tiimejä. Lisäksi pidettiin huoli siitä, että tiimillä on pääsy poikkeuksellisen laajasti kaikkeen tietoon sekä päätösvalta toimia nopeasti ja itsenäisesti ilman erillistä esimiehen hyväksyntää. Johdon tehtäväksi jäi suojella tiimejä ympäristön aiheuttamilta häiriöiltä, sekä kitkeä huonoa käytöstä kuten, laajentuneiden valtaoikeuksien väärinkäyttöä, tiimien sisällä.

Jotta ketterän yrityksen johto pystyy johtamaan omaa organisaatiotaan oikein, tarvitaan heiltä kyky tunnistaa aidosti ketterät toimintatavat ja erottaa ne näennäisistä toimintamalleista. Hiljattain Yhdysvaltain armeija on myös julkaissut ohjeen, jolla voidaan tunnistaa aito ketteryys näennäisketteryydestä. Aidon ketterän toimintamallin tunteva johtaja myös osaa ja ymmärtää muuttaa organisaationsa rakenteet toimintatapaa tukevaksi: järjestäytyä arvovirtojen mukaan Lean-periaatteita noudattaen, sekä kehittää koko organisaatiota systeeminä.

Miten varmistan, että työt todella tulevat tehdyksi?

Perinteisesti töiden tulosten seuranta on annettu esimiesten tehtäväksi. Tämä kuitenkin sotii itseohjautuvuuden periaatteita vastaan. Itseohjautuvat tiimit huolehtivatkin itse siitä – tehden lupauksia toisilleen – että työt todella tulevat tehdyksi. Scrumin keskeinen idea on luoda suora palaute tiimille siitä, mitä saatiin aikaiseksi.

Monessa organisaatiossa ei olla ymmärretty, miten keskeisessä asemassa Scrum masterit oikeastaan ketterässä organisaatiossa ovat siinä, että tiimit saadaan itse ottamaan vastuu töiden laadusta ja valmistumisesta. Hyvillä Scrum mastereilla on tunneälykkyyttä. Organisaation tulee antaa Scrum mastereille riittävästi aikaa keskustella jokaisen tiimin jäsenen kanssa, jotta he voivat selvittää kunkin tiimin jäsenen henkilökohtaiset motivaatiotekijät – ja osaavat kannustaa kutakin tiimin jäsentä tälle sopivalla tavalla .

Kun kaikilla tiimin jäsenillä on motivaatio ja halu rakentaa jotain isompaa yhdessä sekä luottamus toisiinsa voidaan yksittäisistä henkilöistä rakentaa yksittäisiä jäseniä tuottavammin toimiva tiimi. Hyvä Scrum master pystyyy setvimään tiimin jäsenten välisiä ristiriitoja ja luomaan kannustavan ja vastuullisen ilmapiirin, jossa kaikilla on hyvä olla. Usein oikean tunneilmaston luomisen tärkeys oivalletaan vasta siinä vaiheessa, kun varsinaiset prosessimuutokset on tehty ja yritys alkaa puhumaan ketteryydestä kulttuurillisena muutoksena.

Koronakriisi on haastanut yritykset tässäkin suhteessa. Hyvät Scrum masterit saavat aktivoitua koko tiimin osallistumaan myös etänä. Perinteinen käskyttävä johtajuus ei toimi. Ihmiset katovavat linjoilta ja sulkevat puhelimen tai ovat kenties läsnä, mutta hiljaa ja kontribuoimatta. Ihmisen suurin perustarve tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä olla hyödyllinen – kuten Viktor Frankl sen kuvasi – ei täyty.

Kiinnostuitko? Nitorilla on uusi koulutus, joka on suunnattu nimenomaan liiketoimintajohdolle (Business Owners). Tämä vastaa Business Ownereiden tarpeeseen oppia niitä valmiuksia, joita he tarvitsevat ketterässä organisaatiossa.

Photo by Dylan Gillis on Unsplash

Kirjoittajasta

Maarit_Laanti_profile_blue_cropped.jpeg

Maarit Laanti on Nitorin päävalmentaja ja tehnyt väitöskirjansa laajamittaisesta ketteryydestä. Maarit on yksi SAFe-menetelmän kontribuuttoreista sekä myös sertifioitu SAFe -menetelmän kouluttajien kouluttaja, ensimmäinen laatuaan Suomessa.